Aivotärähdys – miten toimin?

Viime aikoina on suomalaista käsipalloa puhuttanut maalivahtien aivotärähdykset. Kontaktilajina ei pelkästään maalivahdit, mutta myös kenttäpelaajat saavat kovia kontakteja sekä iskuja, jotka kohdistuvat niin päähän kuin muuallekin kehoon.

Haluamme Suomen Käsipalloliitossa nostaa lajissamme toimivien tietoisuutta aivotärähdyksestä, sen syntymekanismista, vaikutuksesta ja siitä palautumisesta. Tämä tietopaketti on kohdistettu kaikille lajimme parissa toimiville.

Haluamme samalla muistuttaa kaikkia lajissamme toimivia vastustajan kunnioittamisesta. Kunnioitus on isoin asia välttääksemme päävammojen synnyn, pään alueelle kohdistuneet iskut ja heitot eivät kuulu lajiimme. Haluamme pitää lajimme jatkossakin Reilusta Pelistä tunnettuna!

Olemme keränneet tietopakettiin oleellisimman tiedon koskien urheilussa tapahtuvia päävammoja, sekä helppoja tapoja mitata päävamman syntyä.

Materiaali on kerätty Helsingin Yliopiston jääkiekolle tekemästä Pää Pelissä -projektista, sekä Terve Urheilija -sivustolta.

Liikunnan vaikutuksesta aivojen terveyteen

Urheilu ja liikunta vaikuttavat monin tavoin aivojen terveyttä kohentavasti. Sen lisäksi, että liikunta auttaa ylläpitämään fyysistä toimintakykyä, se tukee myös psyykkistä hyvinvointia; liikunta suojaa muun muassa stressiltä, ahdistukselta ja masennukselta, ja vaikuttaa myönteisesti psykologisiin tekijöihin kuten itsetuntoon ja psykososiaalisiin taitoihin.

Fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi fyysisen aktiivisuuden on havaittu vaikuttavan myönteisesti myös tiedonkäsittelytoimintoihin.  Fyysisesti aktiiviset nuoret suoriutuvat passiivisia ikätovereitaan paremmin muun muassa kielellisissä ja numeerisissa tehtävissä, erilaisissa päättelykyvyn tehtävissä sekä erityisesti tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen tehtävissä. Lisäksi urheilun on havaittu lisäävän aivojen verenkiertoa ja hapensaantia, ja siten parantavan välillisesti oppimistuloksia. Erityisesti liikunnan positiiviset vaikutukset koulumenestykseen on havaittu matemaattisissa aineissa. Lisäksi nuoruudessa aivojen plastisiteetti, eli muovautumiskyky, on suurempaa, minkä ansiosta harjoittelulla voi saada aikaan suurempia muutoksia hermoverkoissa kuin aikuisuudessa.

Säännöllinen liikunta mahdollisesti tehostaakin hermoverkkoja ja siten saa aikaan pysyviä rakenteellisia muutoksia nuoren aivoissa. Näiden neuraalisten muutosten myötä säännöllisen liikunnan tuomat positiiviset vaikutukset voivatkin vaikuttaa läpi elämän. Vanhuudessa fyysisen aktiivisuus näyttäisikin hidastavan ikääntymiseen liittyvää kognitiivista alentumaa sekä pienentävän riskiä sairastua esimerkiksi Alzheimerin tautiin.

Päävammat

Urheilun ja liikunnan yhteydessä aiheutuvien päävammojen vakavuus vaihtelee pinnallisista ruhjeista vakaviin aivovammoihin. Useimmiten vammat ovat lieviä, eivätkä ne vaadi sairaalahoitoa. Aivovammojen lievimmästä ja yleisimmästä ilmenemismuodosta käytetään nimitystä aivotärähdys.

Yleisiä aivotärähdyksen oireita ovat:

  • päänsärky
  • paineen tunne päässä
  • niskakipu
  • tasapainovaikeudet tai huimaus
  • pahoinvointi tai oksentelu
  • näköhäiriöt
  • kuulohäiriöt tai korvien soiminen
  • sekavuus
  • väsymys tai uneliaisuus
  • voimattomuus
  • tunneherkkyys
  • keskittymis- ja muistivaikeudet

Tapahtumaa seuraavina päivinä yleisiä oireita ovat:

  • alakuloisuus
  • hermostuneisuus tai levottomuus
  • univaikeudet
  • väsymys
  • silmien valonarkuus
  • herkkyys melulle

Urheilijoiden terveyden kannalta tärkeimpiä asioita ovat:

  1. aivotärähdysten ennaltaehkäiseminen
  2. varhainen tunnistaminen
  3. optimaalisen urheiluun paluuajankohdan määrittäminen, jotta toipuminen turvattaisiin ja toistuvat aivotärähdykset voitaisiin ehkäistä.

Pään vammojen ehkäisyssä tärkeää on:

  • hyvä lajitaito
  • kehonhallinta ja tasapaino
  • keskittyminen ja valppaus
  • törmäys- ja taklaustilanteiden harjoittelu
  • vaaratilanteiden tunnistaminen ja välttäminen
  • asianmukaiset suojavarusteet
  • reilu peli ja vastustajan kunnioitus

Aivotärähdys urheilussa

Aivotärähdyksellä tarkoitetaan päähän kohdistuneen suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttamaa aivotoiminnan häiriötä. Aivotärähdys on aivovammojen lievin ilmenemismuoto ja siitä yleensä toivutaan suhteellisen nopeasti oireettomaksi. Vammatilanteessa ilmeneviä aivotärähdykselle tyypillisiä muutoksia ovat ajan ja paikan tajun hämärtyminen, lyhyt tajuttomuus sekä sekavuus. Aivotärähdyksen jälkeen voi ilmetä sekä fyysisiä, että kognitiivisia oireita, joita ovat mm. tasapainohäiriöt, huimaus, pahoinvointi, päänsärky, muistamattomuus, ajattelun hidastuminen, keskittymisvaikeudet, muutokset nukkumisessa ja mielialassa. On huomattu, että lasten ja nuorten toipuminen aivotärähdyksestä voi kestää aikuisia pidempään, johtuen mahdollisesti lasten ja nuorten keskeneräisestä hermoston kehittymisestä/kypsymisestä.

Aivotärähdystä epäiltäessä

Aivotärähdystä epäiltäessä tulisi pelaaja poistaa kentältä, eikä häntä saisi päästää takaisin, ennen kuin hänen terveydentilansa on arvioitu. Arvioinnin tulisi suorittaa aivotärähdyksiin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen. Käytännössä akuutissa vammatilanteessa ei aina ole terveydenhuollon ammattihenkilöä käytettävissä, minkä vuoksi onkin tärkeää, että seurojen huoltohenkilökunta osaisi tarvittaessa tunnistaa mahdolliset aivotärähdyksen välittömät merkit ja ohjata pelaajan terveydenhuollon ammattihenkilön tarkempaan arvioon esim. päivystävälle lääkärille. Päivystykseen tulisi hakeutua myös aina kun herää pienikin epäilys vakavammasta vammasta.

Aivotärähdyksen tunnistaminen ja arviointi

Oireet

Urheilijaa ei pidä päästää urheilun pariin ennen päävamman vakavuuden huolellista arviointia. Mikä tahansa aivotärähdyksille tyypillisistä oireista (ks. linkki) voi viitata tuoreeseen aivotärähdykseen tai vakavampaan aivovammaan.

Aivotärähdyksen tyypillisimmät oireet (197 kt, pdf)

Välitön ensiapu

Päävamman sattuessa on ensin arvioitava tilanteen vakavuus. Hätätilanteessa on aloitettava välittömästi ensiaputoimet, joita ovat:

  • hätäilmoitus
  • lisäonnettomuuksien esto
  • peruselintoimintojen turvaaminen
  • kaularanka potilaan varotoimet (ks. ensihoitokaavio).

Ensihoitokaavio kuvana (248 kt, pdf)

Urheilijan voi siirtää tarkemmin arvioitavaksi rauhallisempaan paikkaan, jos kyseessä ei ole hätätilanne. Vamman vakavuutta arvioitaessa käytetään apuna tunnistustyökaluja.

Tunnistustyökalu maallikkokäyttöön 

Tunnistustyökalu on tarkoitettu valmentajien, huoltajien ja vanhempien apuvälineeksi. Se auttaa aivotärähdyksen tunnistamisessa urheilutapahtumassa.

Työkalun avulla on tarkoitus tunnistaa ja ohjata hoitoon sellaisen päävamman saaneet urheilijat, jotka tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaisen tarkempaa arviota.

Tunnistustyökalu terveydenhuollon ammattilaisille

Päävamman saaneen urheilijan arviointilomake (SCAT3) on helppokäyttöinen työkalu urheilijoiden terveydenhuollosta vastaavien henkilöiden käyttöön.

Työkalun avulla arvioidaan vamman saaneen urheilijan oireita ja niiden vakavuutta. Työkalu sisältää ohjeistuksen jatkohoidon tarpeesta sekä urheilun pariin palaamisesta.

SCAT5 (Sport Concussion Assessment Tool 5th version)
suomeksi, på svenska, in English

SCAT3 (Sport Concussion Assessment Tool 3rd version) suomeksiin English

Kuinka käytän SCAT3-työkalua –ohjevideot

Lasten SCAT3 suomeksi (tulossa), in English

Milloin lääkärintarkastus on tarpeen?

Urheilija tulisi toimittaa lääkärin tutkittavaksi, jos on syytä epäillä aivotärähdystä ja oireet jatkuvat yli 15 minuuttia vamman saamisen jälkeen. Tällöin urheilijaa ei saa jättää ilman valvontaa, vaan hänelle on järjestettävä saattaja.

Milloin sairaalahoito on tarpeen?

Päävamman saanutta urheilijaa ei saa jättää yksin vammaa seuraavien 24 tunnin aikana. Jatkotutkimuksia vaativia oireita voi ilmetä vielä useammankin vuorokauden kuluttua. Sairaalahoitoa tarvitaan, jos loukkaantuneella ilmenee seuraavia oireita:

  • jatkuvasti paheneva päänsärky
  • poikkeava uneliaisuus (henkilö on vaikea pitää hereillä)
  • ei tunnista ihmisiä tai paikkoja
  • toistuva oksentelu
  • epänormaali käyttäytyminen tai sekavuus
  • kouristelu (raajat nykivät kontrolloimattomasti)
  • lihasheikkous tai raajojen tunnottomuus
  • tasapainovaikeudet
  • epäselvä puhe

Lähtötasomittaukset

Viimeisen parin vuosikymmenen ajan urheiluaivovammojen asiantuntijat ovat painottaneet lähtötasomittauksen tärkeyttä urheilussa tapahtuvien päävammojen arvioinnissa. Pelaajilta kerätään omat lähtöarvot ominaisuuksissa (kognitiivinen ja tasapaino), jotka yleensä aivotärähdyksen seurauksena heikkenevät ja näitä lähtötasotietoja tullaan hyödyntämään kauden aikana tapahtuvien päävammojen arvioinnissa sekä kuntoutuksessa.

Lähtötasotestaukset koostuvat sekä tasapaino- että kognitiivisista testeistä. Erityisesti muutokset tasapainossa ja kognitiossa ovat selkeitä viitteitä aivotärähdyksestä. Aivotärähdyksen kognitiivisia oireita ovat mm. muistamattomuus, prosessointinopeuden heikkeneminen ja tarkkaavuuden vaihtelu. Fyysisiä oireita ovat mm. tasapainovaikeudet, huimaus, päänsärky, melu- ja valoherkkyys sekä pahoinvointi. Lisäksi aivotärähdys voi aiheuttaa muutosta nukkumisessa ja aiheuttaa emotionaalisia oireita, kuten ärtymystä tai itkuherkkyyttä.

Lähtötason arvioiminen kauden alussa on hyödyllistä monestakin syystä. Ensinnäkin kun urheilijan testituloksia verrataan aivotärähdyksen jälkeen omaan suoriutumiseen ennen vammaa, voidaan saada tarkempaa tietoa suoriutumisen heikentymisestä ja loukkaantumisen vaikutuksista urheilijan toimintakykyyn. Jos henkilölle ei ole tehty lähtötasomittausta, ei voida olla varmoja, johtuuko heikohko suoriutuminen jollakin osa-alueella yksilöllisestä vaihtelusta vai mahdollisesta aivotärähdyksestä. Urheilijoiden ei tulisi palata pelikentälle tai harjoituksiin ennen kuin testitulokset ovat palanneet lähtötasolle.

Ajattelutoimintoja testataan tietokonepohjaisen kognitiivisen testin (ImPACT) avulla, joka mittaa kielellistä ja visuaalista muistia, prosessointinopeutta, reaktioaikaa ja reaktioiden kontrollia (impulsiivisuutta). Pelaajat täyttävät myös OmaKesky itsearviointilomakkeen, jolla arvioidaan mm. pelaajan keskittymistä. Lisäksi suoritetaan erilaisia tasapainotestejä (SCAT3), lukunopeustesti (King-Devick) sekä tarkkaavuustesti (D2-R). Menetelmillä pyritään selvittämään jääkiekkoilijoiden pään vammoista aiheutuvia kognitiivisia ja motorisia muutoksia sekä helpottamaan vamman vaikeusasteen määrittelyä. Pääosa testeistä on samanlaisina jo pakollisina käytössä esim. Pohjois-Amerikan jääkiekkoliigassa NHL:ssä.

Urheiluun palaaminen

Urheiluun palaaminen ennenaikaisesti toipumisvaiheessa aiheuttaa suuremman riskin saada uusi aivotärähdys tai muu vakavampi vamma. Aivotärähdyksen toipumisvaiheessa aivot ovat vielä ”haavoittuvaiset” ja peliin paluun tulisi aina tapahtua vasta pelaajan toivuttua fyysisistä ja kognitiivisista oireista, jotta vakavammilta vammoilta tai oireiden pitkittymiseltä vältyttäisiin. Toipumisvaiheessa arvioidaan pitkälti samoja osa-alueita kuin aivotärähdyksen tunnistamisessa. Seurannassa kiinnitetään huomiota oireiden kehittymiseen ja harjoitteluintensiteetin säätämiseen toipumisvaiheeseen sopivaksi. Paluun urheiluun tulisi tapahtua aina portaittain ja seuratusti seuraavien vaiheiden kautta:

  1. lepo
  2. kevyt harjoittelu
  3. asteittain rasituksen kohottaminen
  4. lajikohtainen harjoittelu, ei kontaktia
  5. lajikohtainen harjoittelu, normaali
  6. paluu kilpailuun

Vammautumispäivänä ja sitä seuraavana päivänä suositellaan täydellistä lepoa. Rasitusta lisätään vaiheittain edellyttäen, että urheilija on oireeton. Mahdollisten oireiden ilmetessä palataan edelliselle rasitustasolle. Ennen kilpailuun paluuta suositellaan kliinistä tarkastusta.

Lisätietoa

Aivotärähdys urheilussa – pelaajat

Valmennus ja huolto:
Toimintamalli päävamman sattuessa
Peliin paluu aivotärähdyksen jälkeen

Vanhemmat:
Päävammat urheilussa – vanhemmat

Kouluun:
Kouluun paluu aivotärähdyksen jälkeen

Alla linkkejä kansainvälisiin urheiluaivotärähdyksiä käsitteleviin sivustoihin:

Heads Up – amerikkalainen koulutussivusto

Think First – kanadalainen koulutussivusto

Brain 101: The Concussion Playbook – amerikkalainen kouluille suunnattu sivusto

Sports Concussion – New Jerseyn aivovammayhdistyksen koulutussivusto

Sports Neuropsychology Society – amerikkalainen (urheilu) neuropsykologien yhdistys

Stop Concussion Foundation – kanadalainen aivotärähdyssivusto

Kansallisia aivotärähdyssivustoja ja artikkeleita:

Aivotärähdykset urheilussa – Lääkärilehden artikkeli

Aivotärähdys – Terve urheilija-sivusto

Concussions in handball – Vanja Radic, Handball Goalkeeper Coaching

Miten tunnistaa aivotärähdys:

Aivotärähdyksen tunnistustyökalu maallikolle – Terve urheilija-sivusto

SCAT3 – tasapainotesti

Kuinka käytän SCAT3-työkalua ohjevideot – Terve urheilija-sivusto

Lähteet:

Helsingin Yliopiston Pää Pelissä – projekti

Terve Urheilija-sivusto

Koko käsipalloliiton historia nyt kaksissa kansissa! Tilaa Pihkassa palloon tai Fäst vid bollen nyt vaivattomasti verkosta.