Käsipalloilijan urapolku

Suomen Olympiakomitean huippu-urheilun kehitysohjelmassa, johon Käsipalloliitto osallistui viime vuonna, työstettiin tärkeä käsipalloilijan urapolku. Urapolun tarkoituksena on viitoittaa nuoren käsipalloilijan tietä kohti lajinsa huippua: minkälaisia asioita vaaditaan tietyissä ikävaiheissa ja mitkä ovat harjoittelun ja pelaamisen painopistealueet eri ikävaiheissa?

Urapolku on valmentajalle erinomainen työkalu työstää urheilijan harjoittelua suunnitelmallisesti ja perusteellisesti oikeaan suuntaan, kohti huippua. Urapolussa on huomioitu myös valmentajien, vanhempien ja urheilun ulkopuolisen elämän roolit.

Pääasiallisesti käsipalloilevien lasten ja nuorten urapolku voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

1. vaihe: Lapsuusvaihe: Oppiminen (4−12-vuotiaat)
2. vaihe: Nuoruusvaihe: Oppimisen soveltaminen (13−18-vuotiaat)
3. vaihe: Aikuisvaiheeseen kasvaminen: Opitun tuominen käytäntöön (19−22-vuotiaat)

Paljon monipuolista liikettä hauskalla tavalla

Lapsuusvaiheessa tärkeintä on hauskuus, monipuolisuus ja paljon liikettä. Huomioi, että tässä ikävaiheessa harjoittelun tulee sisältää monipuolisesti eri liike-elementtejä hauskalla tavalla: motoriset perustaidot, nopeus, kimmoisuus, koordinaatio, ketteryys, tasapaino, liikkuvuus, lihaskestävyys ja huoltavat harjoitteet. Käsipallo on motorisesti vaativa ja monipuolinen laji. Motoriset taidot kehittyvät vain tekemällä tuhansia toistoja. Siksi mahdollisimman monipuolisen liikepankin kerääminen lapsuusvaiheessa on kaiken a ja o. Muut lajit tukevat mainiosti käsipalloharrastusta. Monipuolisen liikkeen lisäksi lapsuusvaiheen lopussa käsipallon perustaidot tulee olla hallinnassa (pallonhallinta, syöttö, heitto, harhautus, 1 vs 1, liike väleihin, puolustusliike). Tässä vaiheessa rakennetaan tukeva pohja kaikelle käsipallon pelaamiselle – ja koko uralle.

Kasvaminen urheilijaksi

Nuoruusvaiheessa sovelletaan opittuja liiketaitoja lajinomaiseen harjoitteluun sekä opetellaan harjoittelemaan tavoitteellisesti. Tämä vaihe on urheilijaksi kasvamisen aikaa. Lajitaidot korostuvat tässä vaiheessa enemmän, mutta edelleenkin pääpaino on monipuolisessa liikkeessä ja liikepankin ja ominaisuuksien kuten nopeuden ja kimmoisuuden vahvistamisessa. Huomioi, että muut lajit ovat urheilijan ohjelmassa ainakin 15-vuotiaaksi asti. Myös fyysisen harjoittelun merkitys korostuu, ja kroppaa aletaan valmistaa vahvemmin kohti käsipallon fyysisiä vaatimuksia. Kasvupysähdyksen loputtua voiman ja anaerobisen harjoittelun painotus voi alkaa. Lajin perustaitoja yksilöllä vahvistetaan ja monipuolistetaan. Samalla opetellaan joukkuepuolustamisen tekniikoita (alkeet lapsuusvaiheessa) ja hyökkäyksessä siirrytään pikkuhiljaa 1 vs 1 ja 2 vs 2 -tilanteista 3 vs 3 ja 4 vs 4 -tilanteiden harjoitteluun. Pikkuhiljaa siirrytään vastahyökkäyksien ja erikoistilanteiden ymmärtämiseen ja opitun soveltamiseen otteluvauhdissa. Myös ravinnon, levon ja urheilun ulkopuolisen elämän merkitys kasvaa, ja niihin tulee kiinnittää huomiota.

Huipulle valmistautuminen

Huipulle valmistautuessa fyysisen harjoittelun merkitys kasvaa. Kroppaa, pelaamisen työkalua, hiotaan teräksiseen kuntoon vastaamaan käsipallon fyysisiä vaatimuksia huipputasolla sekä ehkäisemään loukkaantumisia, missä myös huoltavien ja palauttavien harjoitusten merkitys kasvaa huomattavasti.  Pelaajista tulee taitavia, ketteriä, kimmoisia, nopeita, voimakkaita ja kestäviä. Käsipallotaitoja hiotaan ja hienosäädetään kohti huippuosaamista nopeassa pelitempossa. Pelipaikkaroolitus sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa korostuu, samoin joukkuepelaamisen ja taktiikan merkitys. Urheilusta tulee elämäntapa, ja muuta elämää aletaan sovittaa yhteen urheilun kanssa. Tästä se sitten alkaa, siis todellinen työnteko, huippukäsipalloilijan elämä.

Urapolku aukeaa ehkä hieman paremmin liiton järjestämissä valmentajakoulutuksissa, jotka perustuvat Ruotsin Tränarskola-valmentajakoulutusmalliin. Seuraavista valmentajakoulutuksista tiedotetaan erikseen.

Lisätietoja valmentajakoulutuksista saat Valmennus ja koulutus -etusivulta.

Tämä dokumentti toimii viitteellisenä esimerkkinä urapolulle. Seurat voivat tämän pohjalta tehdä seuran oman urapolkujärjestelmänsä, ja osassa suomalaisista käsipalloseuroista tällainen onkin jo käytössä.

Käsipalloilijan-urapolku