• Klikkaa kuvaa käynnistääksesi videon

Kaj Kekki matkalle maailman ympäri – Kaikkea muuta kuin hupireissu

Kaj Kekki on Suomen menestynein käsipallovalmentaja. Nyt miesten maajoukkueen entisellä päävalmentajalla ja mm. 12 Suomen mestaruutta viidessä seurassa voittaneella Kekillä on edessään reilun puolen vuoden irtiotto käsipallosta, sillä Käsipalloliiton huippu-urheiluvastaavana toimiva mies on lähdössä seikkailemaan maailman merille.

Clipper Round The World Yacht Race on joka toinen vuosi järjestettävä purjehduskilpailu, joka vie amatöörimiehistöjä useammalla identtisellä veneellä yhdellä tai useammalla osuudella maapallon ympäri. Tänä vuonna veneitä on mukana 11 ja Kekki ilmoittautuu mukaan Bekezela-nimisen aluksen miehistöön 14. tammikuuta Australiasta lähtevälle osuudelle kohti Vietnamia ja Kiinaa.

– Se on kaikkea muuta kuin hupireissu, Kekki naurahtaa.

– Se on kilpailu missä kaikissa veneissä on ammattikippari ja amatöörimiehistö. Siinä mennään maapallon ympäri kilpaveneillä, joissa ei ole mitään mukavuuksia. Veneissä ei ole lämmitystä, vessoissa ei ole ovia, ei ole suihkuja. Niissä on parinkymmenen hengen miehistö ja ne kulkee parhaimmillaan yli 30 solmua. Meidän joukkueessa on 60, joista 20 on kerrallaan veneessä. Suurin osa vetää vaan yhden legin.

Kilpailu starttasi syyskuun alussa Portsmouthista, Englannista, ja se päättyy samaan paikkaan heinäkuun lopussa.

– Nyt kun on seurannut sitä kisaa koko ajan niin on miettinyt päivittäin mihin sitä oikein tuli ryhdyttyä. Teen siitä neljä osuutta, kaikkiaan seitsemän kuukautta. Liityn joukkueeseen nyt tammikuussa Australiassa, josta reitti kulkee Vietnamin Halong Bayn kautta Zuhaihin ja Qindaoon, Kiinaan, ja sieltä pohjoisen Tyynenmeren yli Seattleen, josta alas Panamaan. Panamasta jatketaan sitten Washingtoniin ja sieltä Obaniin, Skotlantiin ja sieltä vielä viimeinen legi Portsmouthiin.

Sekä Tyyni että Atlantin valtameri tulee ylityksinä siihen, ja varsinkin Tyynestä merestä historia kertoo sen olevan aika raju legi. Pohjoinen Tyyni meri on aina ollut yksi pahimmista osuuksista. Siellä voi aallonkorkeus olla kymmentä metriä ja tuuli pahimmillaan 60–70 solmussa.

– Vajaat 40 vuorokautta ja voi olla, että koko ajan mennään nollassa asteessa, niin voi olla vitsit vähissä. Eihän näitä koskaan ennakkoon tiedä, mutta sen tietää, että sekä henkisesti että fyysisesti raskain homma mitä tulee elämässä tehtyä.

Clipper Round The World Yacht Race

  • Joka toinen vuosi järjestettävä purjehduskilpailu, jossa maksavat amatöörimiehistöt vietetään yhdellä tai useammalla maapallon ympärillä 11 erikoissuunniteltuun identtiseen jahtiin, jotka omistaa Clipper Ventures.
  • Ammattitaitoiset kipparit ja muut pätevät henkilöt (AQP) johtavat jokaista joukkuetta 10 kuukauden matkalla.
  • Kilpailun suunnitteli Sir Robin Knox-Johnston vuonna 1995
  • Nykyinen yhdentoista veneen laivasto on Clipper 70 -veneitä, joita käytettiin ensimmäisen kerran kilpailussa 2013–14.
  • Vuodesta 1996 lähtien Clipper Race on houkutellut mukaansa lähes 5000 ihmistä kaikilta elämänaloilta ja eri puolilta maailmaa. Alle puolella heistä ei ole aikaisempaa purjehduskokemusta.
  • Klikkaa kuvaa käynnistääksesi videon

Käsipallo ja purjehdus intohimoina

Kekin hurahtaminen käsipalloon ja purjehdukseen ei liene kenellekään miehen tuntevalle mikään salaisuus. Mielenkiinto purjehdukseen alkoi jo Americas Cupin TV-lähetyksistä 1980-luvulla, mutta silloin se sai jäädä haaveiluksi. Purjehdusinnon taustalla on siinäkin kytkös käsipalloon, kuinkas muutenkaan.

– Silloin kun näin ne kisat mä ajattelin, että olisi tosi makeeta päästä joskus kilpaveneeseen ja valtameripurjehdukseen mukaan. Luin tästä Clipper-kisasta varmaan jo 15 vuotta sitten, mutta aiemmin ei ollut sellaista aikaa minkä olisi voinut laittaa siihen. Silloinkin mietti, että olisi kiva joskus olla mukana, mutta ei sitä voinut sitten miettiä sen enempää, koska oli kaikessa muussa kiinni, kun se on kuitenkin aika aikaa vievä projekti.

– Vuonna 1995 pääsin ensimmäiselle purjehdusmatkalle neljän norjalaisen ja yhden tanskalaisen käsipallovalmentajan kanssa. Lähdettiin Stavangerista Orkneysaarille Skotlantiin. Reissu kesti kolmisen vuorokautta ja oli ensimmäinen iso kokemus Pohjanmeren yli.

Paluumatkalla iski vuorokauden kestänyt myrsky, joka nosti aallot jopa 10-metrisiksi.

– Oltiin liikkeellä 36-jalkaisella veneellä, niin me ei voitu edes mennä Norjan suuntaan, vaan oli pakko mennä ihan väärään, kohti Tanskaa. Muistan että heräsin kun lensin punkasta veneen seinään, ja mulla meni 45 minuuttia että saan pelastuspuvun päälle.

– Luulin että me kuollaan siihen paikkaan. Sitten meninkin jo kannelle ja omaan vuorooni ajamaan sitä venettä. Olin siinä kolmella köydellä kiinni ja kippari huusi suojasta koko ajan miten meidän pitää suhteessa aaltoihin mennä. Vaikka ne aallot olikin kymmenmetrisiä, ne ei olleet mitään murtumia. Ne oli vaan ihan helvetin korkeita, että siinä ajettiin vaan ylä- ja alamäkeä. Sitten kun sen oppi, ja tajusi että ei me upotakaan vaan vene pysyy ihan pystyssä, se olikin jo hauskaa.

– Sitten tuli se hetki, kun sää alkoi rauhoittumaan ja tuli sinitaivas esiin, ja kun ekan kerran vuorokauteen avasi pelastuspuvun vetskarin, niin silloin mä mietin että jonain päivänä mä ostan purjeveneen.

Sen haaveen Kekki toteutti 2007–2008, ja sen jälkeen hän on purjehtinut kaikki kesät, välillä paljon ja välillä vähän vähemmän.

Pitkä ja kattava valmistautumisjakso

Harjoitukset alkoivat jo vuosi sitten syyskuussa ja päättyivät kesäkuun lopussa, mikä vei yhden kokonaisen käsipallokauden.

– Silloin kun jäin Cocksista pois niin tiesin, että tässä tulee vuosien tauko väliin. Toki tällä hetkellä ei ole edes ajatuksia valmentamisesta mutta…

Jo pelkkä valmistautuminen kisaan oli kokonaisvaltainen kokemus. Kekki kävi useamman kerran Englannissa sijaitsevassa meripelastuskeskuksessa, jossa piti suorittaa harjoitusten ohessa meriturvallisuussertifikaatit. Kirjallisia ja käytännön kokeita riitti aiheesta kuin aiheesta.

– Vaikka on siviiliammatissa työkseen 30 vuotta puhunut englantia, niin eteen tuli ihan uutena asiana purjehduskieli. Jo pelkästään se, että on kaikki miljoona asiaa siinä veneessä englanniksi hallussa.

– Oltiin viikon jaksoja merellä ulkona putkeen ja treenattiin erilaisia asioita veneessä. Sitten, mitä nyt tässä kuusikymppinen on rikkinäisillä polvilla pystynyt tekemään, niin fysiikkaa ja lihaskuntoa on pyritty parantamaan. Ne on niin rajuja vehkeitä, että siellä täytyy olla jonkun tason fyysisessä kunnossa, ainakin niissä asioissa mitä tulen siellä tekemään.

Kaikki valmistelussa ei kuitenkaan liity pelkästään purjehtimiseen. Myös pahimpaan on ollut pakko varautua.

– Sitten on ollut miljoona pientä asiaa, mitä on pitänyt hoitaa. Kaikki viisumit ja testamentit mukaan lukien on pitänyt katsoa ja tarkistaa uudestaan, koska näissä kisoissa on ollut kuolemantapauksia. Edellisissäkin kisoissa oli, ja meilläkin on veneessä ollut jo yksi vakava loukkaantuminen ensimmäisellä legillä, että paljon sattuu ja tapahtuu.

– Kaikki materiaalit mitä olen tässä reilun vuoden aikana opiskellut ja käynyt läpi pitää vielä kerrata ennen lähtöä ja muistutella mieliin kaikki tarvittavat solmut. Köysien käsittelyt pitää osata tehdä silmät kiinni säkkipimeässä mihin suuntaan tahansa.

– Sitten vähän sellaista mentaalia valmistautumista, että kun lähtee täältä omasta sängystä ja kodin lämmöstä jossa sulla on juokseva vesi ja saunat ja systeemit olosuhteisiin, jossa sulla on käytännössä 20 ventovierasta ihmistä sun ympärillä, ja sulla ei ole mitään yksityisyyttä koko reissun aikana. Käytännössä voi sanoa, että tehdään semmosia kuukauden stinttejä putkeen merellä, niin kyllä siinä pitää henkisesti tiedostaa se, ja miettiä jo ennakkoon että ei ole rauhaa, ei omaa punkkaa ja ei ole paljoa tavaroita mukana.

– Nämä on asioita, joihin yrittää henkisesti valmistautua ettei tule sitten kauheana yllätyksenä itselle, että tämä oli ihan hirveetä. Koska sen mä tiedän jo meidän treeniviikkojen jälkeen, että se on ihan hanurista koko retki, Kekki nauraa.

– Sen verran kylähulluutta on, että sinne kuitenkin mennään. Ja onhan siellä tietysti niitä hienojakin hetkiä… Niin sitä se on nyt, että tämä tulee tehtyä!

  • Klikkaa kuvaa käynnistääksesi videon

Luvassa reilusti raitista ilmaa

Clipper Racen veneet ovat 70-jalkaisia täysiverisiä kilpaveneitä, joilla on tarkoitus painaa niin kovaa kuin niillä suinkin pääsee. Kekille kyseessä on sekä kilpailu että kokemus.

– Rehellisyyden nimissä kyllä tottakai itsellä on aina se kilpailu mukana, mutta kyllä tässä ehkä tärkeimmäksi on tullut se, että yrittää selvitä hengissä sieltä takaisin.

Parhaimmillaan matkanopeus yltää yli 30 solmun.

– Sehän on aika kova vauhti purjeveneellä mennä. Veneet menee 45:n asteen kulmassa. Siellä ollaan vähän kuin pesukoneen rummussa, missä on auton moottori siinä sisällä. Meteli on kauhea, kun niissä ei ole mitään äänieristystä, eli se meri tulee sieltä veneen kyljestä läpi, ja sitten sulla on vielä pään päällä 11 vinssiä. Niissä olosuhteissa sitten olet kuukauden putkeen.

– Kaikki veneet kisaa ihan tosissaan, mutta niin kuin sanoin noille siellä viimeisessä tilaisuudessa missä joukkue oli kasassa, että älkää nyt sössikö ja vedä tätä sitten vihkoon ennen kuin on mun vuoro tulee, että ollaan vielä kisassa mukana.

”Planet of pain”

Veneissä on parinkymmenen hengen amatöörimiehistö, ainoastaan kippari ja perämies ovat ammattipurjehtijoita, heidän vastuullaan on turvallisuus. Kaikki muut tehtävät jaetaan miehistön kesken. Kekki uskoo pääosan tehtävistään olevan veneen ohjaamista, mutta on varautunut tekemään kaikkea, mitä ja missä käsketään.

– Ihan kaikkea. Mehän käytännössä tehdään siellä kaikki. Kippari ja perämies tavallaan jakaa päivän keskenään, he ovat meidän valmentajia. He katsovat että hommat menee oikein ja tekee päätökset asioista.

– Mun kaikki erikoisosaaminen on kannella, ei kannen alla. Ennakkotietojen mukaan mä ajan paljon venettä, kun mulla on siitä paljon kokemusta. Toinen päähomma varmasti on etukansi, koska osa ihmisistä ei oikein halua mennä sinne. Etukansi on sellainen koiran homma, siellä ollaan enemmän veden alla kuin veden päällä.

– Kippari on jakanut veneen kolmeen osaan. Peräosa, missä on ruorit, on “world of tranquility”, keskiosa, eli se missä on kaikki vinssit ja köydet, on “world of chaos” ja mastosta eteenpäin on “planet of pain”. Se on se mun osasto.

Millanen Kekki sieltä reissusta sitten aikanaan palaa Suomeen?

– Toi on hyvä kysymys. Itse asiassa juuri yksi päivä tuossa mietin, että muuttaakohan tämä ihmistä paljonkin. En osaa sanoa, aika näyttää sen, mutta aihe kävi mielessä. Varmaan se vähän muuttaa, en osaa sanoa. Kysy vaimolta sitten vuoden päästä.

– Eihän Lea tästä ideasta tykkää… Molemmat toivoo että pääsen takaisin, mutta ei tämä mikään suosikkiaihe ole. Ei siinä itse asiassa mitään muuta kuin että pelkää, se on ehkä se isoin. Hän tulee kyllä välisatamiin ja olen sanonut, että saa lentää kaikkiin paikkoihin jos haluaa. Aika näyttää, kun siellä on muutamia matkustuksellisesti vaikeita paikkoja, mutta muutamiin kohteisiin on jo lennot olemassa että on kyllä tulossa moikkaamaan.

/JK

Clipper Round the World Yacht Race

  • Joka toinen vuosi järjestettävä purjehduskilpailu, jossa maksavat amatöörimiehistöt vietetään yhdellä tai useammalla maapallon ympärillä 11 erikoissuunniteltuun identtiseen jahtiin, jotka omistaa Clipper Ventures.
  • Ammattitaitoiset kipparit ja muut pätevät henkilöt (AQP) johtavat jokaista joukkuetta 10 kuukauden matkalla.
  • Kilpailun suunnitteli Sir Robin Knox-Johnston vuonna 1995
  • Nykyinen 11 veneen laivasto on Clipper 70 -veneitä, joita käytettiin ensimmäisen kerran kilpailussa 2013–14.
  • Vuodesta 1996 lähtien Clipper Race on houkutellut mukaansa lähes 5000 ihmistä kaikilta elämänaloilta ja eri puolilta maailmaa. Alle puolella heistä ei ole aikaisempaa purjehduskokemusta.

Naisten MM-kisat

29.11.-17.12.2023

Siirry sivustolle