Jari Henttosen pitkä puheenjohtajakausi päättyy – ”kannustan jatkossa katsomossa”

Yksi sivu Suomen Käsipalloliiton historiassa kääntyy uudenvuodenyönä, kun Jari Henttonen jättää puheenjohtajan tehtävät peräti 12 vuoden jälkeen ja siirtää vastuun eteenpäin Jari Laineelle.

Henttosen puheenjohtajakausi on vaikuttavan mittainen, mutta itse asiassa hän on ollut mukana päätöksenteossa vielä pidempään, sillä taustalla on kuusi vuotta hallitustyöskentelyä ennen puheenjohtajakautta.

– Vuoden oli hallituksessa jäsenenä ja sitten viisi vuotta varapuheenjohtajana. Kun sitä ennen toimin vielä maajoukkueessa joukkueenjohtajana, niin reilu 20 vuotta tässä tulee täyteen tavallaan aitiopaikalla, Henttonen laskee.

– Haikeudella ja kiitollisuudella jätän nyt tehtävät seuraajalleni. Samalla olen myös helpottunut, tuntuu tavallaan siltä, että oma työni on nyt tehty.

Ihan katkaisimesta kääntämällä muutos ei kuitenkaan tapahdu, sillä Henttoselle jää vielä tärkeä tehtävä Euroopan Käsipalloliitossa.

– Minut valittiin elokuussa nelivuotiskaudelle EHF:n Nations Committeen jäseneksi, joten työ siellä jatkuu ja voi olla, että jotain muutakin pienempää tulee. Yksi tärkeä asia itselleni on tilastointi, jota en varmasti tule jättämään, kun sitä on jostain 1990-luvulta saakka tullut tehtyä.

– Mutta päivittäisestä päätöksenteosta jään kaikin puolin pois. Jatkossa minun roolini on kannustaa katsomossa.

Henttonen jättää Käsipalloliiton aloittavalle puheenjohtajalle Jari Laineelle hyvissä voimissa. Askeleita eteenpäin on otettu monella saralla ja ehkä tärkeimpänä on liiton taloustilanne.

– Tänä aikana laji on kehittynyt ja toiminta on kehittynyt ja ennen kaikkea talous on tasapainossa. Aina on totta kai kehitettävää, mutta liiton talous ei ole koskaan ollut näin hyvässä kunnossa ja sen myötä kehittämisen suunnitteleminenkin on paljon mielekkäämpää, Henttonen painottaa.

”Vastaan kysyttäessä, mutta en lähde neuvomaan”

Yli kymmenvuotisesta puheenjohtajataipaleesta jää perintönä toki paljon muutakin kuin hyvällä mallilla oleva talous. Siitä Henttonen on syystäkin ylpeä, mutta antaa muutakin yleisluontoista evästystä kokemuspohjalta.

– Talous on totta kai pidettävä kunnossa. Hyvä hallintotapa, yhteisöllisyyden säilyttäminen ja vaaliminen ovat yhtä lailla tärkeitä ja eettisten arvojen merkitys vain korostuu koko ajan. Käsipallon lajina tulee olla avoinna kaikille katsomatta minkäänlaisiin ominaisuuksiin kenenkään kohdalla.

– Meillä on myös nykyisellään erittäin hyvät suhteet Olympiakomiteaan ja ennen kaikkea muihin palloiluliittoihin sekä myös kansainvälisesti. Myös valmennuskeskuksemme Kisakallio on syytä laskea tähän joukkoon. Näitä suhteita kannattaa vaalia, sillä yhteistyöllä pystymme saavuttamaan enemmän kuin yksin monella saralla, Henttonen muistuttaa.

Lisäksi Henttonen nostaa esille panostuksen nuoriin, joka konkretisoitui hienolla tavalla jo yli seitsemän vuotta sitten.

– Kun täytin itse 50 vuotta, perustin tukirahaston nuorten maajoukkuepelaajille. Sitä on käytetty paljon ja minusta on äärimmäisen tärkeää, että meillä on väline, jolla voimme tukea niitä, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta lajia harrastaa. Näitä tukia jaetaan erittäin hienotunteisesti ja tämä on toiminut todella hyvin. Pidän tätä rahastoa kenties tärkeimpänä yksittäisenä asiana puheenjohtajakaudellani.

Eväät uudelle puheenjohtajalle ja hallitukselle on annettu, mutta mitään teesejä Henttonen ei ole liiton toimiston oveen naulaamassa, eikä myöskään aio millään tapaa osallistua päätöksentekoon jatkossa edes epävirallisesti.

– Nyt alkuvuodesta ja varmaan koko vuoden aikana perehdytän Jari Lainetta puheenjohtajan tehtäviin toki, jotta vaihto saadaan sujuvaksi. Perehdytys on kuitenkin eri asia kuin osallistuminen ja olen muotoillut asian siten, että vastaan kyllä kysymyksiin, mutta en lähde neuvomaan missään asiassa. Kannustan ja tuen toki kaikessa muutenkin kuin siellä katsomossa.

Valoa koronan jälkeen

Henttosen kahta viimeistä puheenjohtajavuotta on leimannut ikävästi koronatilanne. Tämä on näkynyt monella tapaa ja ennen kaikkea Henttonen harmittelee kahta asiaa.

– On valtava harmi, että kansainväliset ottelut ovat jääneet todella vähiin. Etenkin harjoitusotteluita ulkomaisia joukkueita vastaan ei ole pystytty pelaamaan käytännössä lainkaan. Tälle ei toki olosuhteitten takia ole oikein vaihtoehtoa ollut, Henttonen näkee.

– Sen sijaan se, että olemme jo kahdesti joutuneet keskeyttämään nuorten sarjojen pelaamisen, on mielestäni suurta tyhmyyttä päättäjiltä. Pelkään, että näiden päätösten satoa joudutaan korjaamaan vielä parinkymmenen vuoden päästäkin, kun nuorilta viedään liikunnallinen elämäntapa rajoituksilla.

Henttonen painottaa, että huoli nuorista koskee kaikkia lajeja ja koskettaa sen myötä koko suomalaista yhteiskuntaa paitsi nyt, ennen kaikkea tulevina vuosina. Käsipallo sinänsä on haastavassa tilanteessa onnistunut ottamaan vähintäänkin torjuntavoiton ja tästä on Henttosen mukaan kiittäminen seuroja.

– Meillä harrastajamäärät ovat liki samaa tasoa kuin ennen koronaa ja tässä seurat ovat tehneet mahtavaa työtä. Iso hatunnosto kuuluu valmentajille, jotka ovat ideoineet vaihtoehtoisia tapoja harjoitella ja pystyneet pitämään lapset ja nuoret motivoituneina. Tämä on ollut yhteinen puristus koko lajilta ja siinä olemme onnistuneet hyvin.

Tämä tarjoaa myös hyvän esimerkin siitä mikä tekee lajista elinvoimaisen ja millä eväillä sen on mahdollista myös laajentua.

– Tarvitaan näitä tulisieluisia laji-ihmisiä, jotka hoitavat asiat ja puitteet kuntoon. Tällaisia tarvitaan myös mahdollisille uusille käsipallopaikkakunnille – ihmisiä, jotka haluavat ja pystyvät pistämään likoon itsensä seuran, joukkueitten ja pelaajien eteen. Positiivista sitoutumista tarvitaan ja se tuo myös tuloksia, Henttonen uskoo.

Koronatilanteen jatkuminen on vuodenvaihteessa hämärän peitossa, mutta Henttonen haluaa katsoa tulevaisuuteen optimistisena. Paluu normaaliin on edessä ennemmin tai myöhemmin.

– On todella ikävä, että emme voi nyt tammikuussa miesten EM-karsintaotteluun ottaa lainkaan yleisöä, mutta rajoitukset poistuvat kuitenkin joskus. Iso asia sen jälkeen onkin saada yleisö takaisin katsomoihin, Henttonen painottaa.

Yleisömäärät pääsarjatasolla ovat laskeneet koronaa edeltävästä ajasta, mikä osin johtuu toki suoraan rajoituksista ja osin siitä, että ihmiset lähtevät edelleen varovaisesti liikkeelle. Tekniikka kehittyy myös ja viimeistään nyt rajoitusten aikana otteluitten seuraamisesta kotisohvalta on monelle tullut se uusi normaali.

– Suorat lähetykset ja yleensä sähköinen viestintä ovat kehittyneet paljon ja se on toki hieno asia. Ei se kuitenkaan korvaa sitä tunnelmaa, jonka voi kokea vain paikan päällä katsomossa – enkä puhu nyt maajoukkueista tai pääsarjoista, vaan ihan jokaisesta käsipallo-ottelusta.

– Pari vuotta sitten taisin olla keskimäärin joka toinen päivä katsomassa jotain ottelua ja tarkoitus on jatkossakin nauttia hyvästä käsipallosta nimenomaan paikan päällä, missä se on parasta. Suosittelen itse kullekin.

Katsomon puolelta Jari Henttosen löytää varmasti siis myös jatkossa kannustamassa joukkueita ja pelaajia. Samalla tavalla hän haluaa kannustaa koko lajia ja toivottaa menestystä uusille vastuullisille.

– Puheenjohtaja Jari Laineelle ja koko uudelle hallitukselle haluan toivottaa mitä parhainta onnea ja menestystä sekä voimia myös hankalammilla hetkillä, koska niitäkin tulee. Nautitaan hienosta lajista ja viedään sitä eteenpäin.