Suomen Käsipalloliiton entinen puheenjohtaja ja tilastonikkari Jari Henttonen on tuttu näky käsipallokatsomoissa. 12 vuotta liittoa johtanut pitkän linjan käsipallovaikuttaja kertoo tätä nykyä nauttivansa urheilusta. Hän täytti maaliskuun 11. päivä 60 vuotta ja merkkipäivä avaa hänelle uuden mahdollisuuden tavoitella vielä yhtä unelmaa.
Henttonen aloitti käsipalloilun 1970-luvulla GrIFK:n junnuissa. Aktiivipelaajana hän pelasi aikuisten sarjoissa 10 kautta, joista puolet SM-sarjaa ja puolet ykkösdivaria. Pelaamista Henttonen jatkoi aina 50-vuotiaaksi saakka eri divisioonia kaluten.
– Jonkinlainen vaihtomies mä oon ollut. 5. sija paras sijoitus pelaajana vuodelta 1989. Olen periaatteessa kokenut kaiken SM-sarjasta kolmosdivariin ja kaikki mahdolliset karsintasarjatkin niissä väleissä. Sellaisia pelaajia ei kai kauhean paljoa ole!
Menestystä Henttonen pääsi maistelemaan läpi 1990-luvun, jolloin hän Michael Steniuksen kanssa manageroi GrIFK:n käsipallon nousuun. Menestysvuodet toi joukkueenjohtajana yhdeksän mitalia yhtä monen pelikauden aikana, huipentuen kevään 1999 SM-kultaan, seuran edelleen ainoaan Suomen mestaruuteen.
– Siitä voi suoraan vetää johtopäätöksen että olin tehokkaampi kentän laidalla.
Seuratoiminnan jätettyään Henttonen jatkoi miesten maajoukkueen joukkueenjohtajana 2000-luvun alussa. Suomi taisteli vuonna 2001 EM-kisapaikasta Tsekkiä vastaan Espoon Länsiauto Areenalla 3100 katsojan edessä, mikä on vieläkin suomalaisen käsipallon yhden ottelun katsojaennätys.
– Luulin jo lopettaneeni käsiksen kun Tapio Arponen soitti, että Tomas Westerlundin maajoukkueelle tarvittaisiin joukkueenjohtaja. Hyppäsin mukaan, ja se oli upea kausi! Voitettiin Tsekki kotona neljällä maalilla ja vieraissakin sinniteltiin 40 minuuttia. Sen jälkeen olen ollut valmiina varamiehenä milloin varsinainen jojo ei ole päässyt mukaan. Viimeksi tammikuussa Latviassa pelatussa Baltic Sea -turnauksessa. Kokenut vaihtomies siis siinäkin!
Käsipalloliiton puheen- ja toiminnanjohtajana pitkään vaikuttanut liiton nykyinen kunniapuheenjohtaja Arposen puhelut Henttoselle poikivat useamman kerran kiinnostavia pestejä. Seuraavaksi tarjolla oli paikka liiton hallituksessa ja siitä eteenpäin liiton varapuheenjohtajuus.
– No Tapsa soitti mulle toisen kerran. Kun olin lopettanut joukkueenjohtajana, että kiinnoistaisiko hallituspesti. Vähän aikaa puntaroin ja sanoin että kiinnostaa, ja tulin äänestyksessä valituksi. 100 ääntä oli jaettavissa ja sain 100 ääntä. Sitten kävi niin, että olin vuoden ollut hallituksen jäsenenä, kun Arponen kysyi, että haluatko varapuheenjohtajaksi. Sanoin että se olisi suuri kunnia. Siinä tehtävässä olin yhteensä viisi vuotta ja sen jälkeen 12 vuotta Arposen seuraajana puheenjohtajana. Sanoisin että mukavasti on käsipallomaailma minua kohdellut.
– Urheilujohtamiseen tykästyin jo jojo-aikana ja tärkeä asiahan siinä on vaikuttaa liittokokouksissa. Helppoahan se pienen lajin vetäminen ei ole. Se kasvattaa luontoa ja ajoittain paksunahkaisuuttakin, mutta aivan uskomattoman antoisaa puuhaa, jota en kadu pätkääkään.
Liiton johtotehtävissä Henttonen kiersi EHF:n kokouksissa ja ehti tutustua hyvin eurooppalaiseen käsipalloperheeseen. Siitä seurasi vielä kansainvälisiä tehtäviä. Myöhemmässä vaiheessa verkostoituminen on kantanut hedelmää myös EHF:n puolella.
Penkkiurheilua ja tilastoja
– Minä nautin urheilusta. Aina kun on mahdollisuus käytän sen nimenomaan liveurheilun katselemiseen. Seuraan ihan omaksi ilokseni ja tänä vuonna päätin, että laskea paljonko niitä matseja ja arvokisatilaisuuksia tulee. Eri lajeja käyn katselemassa tietysti. Tällä hetkellä ollaan tämän vuoden puolella aika tarkkaan lukemassa 40.
– Tavoitetta ei ole, silloinhan se olisi pakko, mutta mulle tää on suuri nautinto. En ole aiemmin laskenut, mutta viime vuonna niitä tuli varmasti yli 100. Tänä vuonna tulee vähän enemmän, kun mä yritän tsempata, mutta 150 voi olla aika hyvä arvaus, katotaan kuinka käy.
– Olen niin paljon tehnyt vakavissani töitä urheilun kanssa ja eteen, että tykkään heittäytyä otteluun. Käsipallossa mulla on virkavuosien puitteissa tullut oma kausikortti, jääkiekossa mulla on HIFK:n ja futiksessa HJK:n kausikortit. Mutta kuten sanoin, laji kun laji, niin Suomen maajoukkue on aina se mun ykkössuosikki.
Kolmen suosikkilajin lisäksi Henttonen kertoo läikähdyksiä tulevan muuhunkin urheiluun. Poikkeuksia kaavaan tulee Helsingin Pyttykerhon kautta, josta ohjelmaan on tullut myös koripalloa ja salibandyä.
– Tykkään palloilusta. Lentopalloahan ei harmillisesti Helsingin keskustassa ainakaan ole. Joukkuelajit on tottakai mistä pidän ja sanotaan näin, että tunnen ihmisiä joka suunnasta, niin mielenkiinnosta on kiva seurata kaikkea.
Pyttykerhon lisäksi Henttonen kuuluu myös Suomen urheilutietäjiin, joka järjestää joka kevät SM-kilpailut.
– Kaksi kertaa olen päässyt 20 parhaan joukkoon. Osallistujia siellä on luokkaa 40-50, ja kohtuullisen hyvin pärjännyt näin ihan kylmiltään. Ei siellä ole mitään jakoa pärjätä harjoittelematta. Siellä on semmonen reilun kymmenen tietäjän hyvin ammattimainen kärki. He ovat todellisia käveleviä tietosanakirjoja, ja minä satun vaan tietämään jotain juttuja.
Diplomi-insinöörin koulutuksen saanut urheiluintoilija on myös merkittävästi vaikuttanut Suomen käsipallotilastojen saamiseksi ajan tasalle. Henttonen vastaa tällä hetkellä SM-sarjojen maratontaulukoiden ylläpidosta ja myös maajoukkueiden tilastot ovat tällä nykyään miehen omien sanojen mukaan “kohtuullisessa kuosissa”.
– Olen aina tykännyt numeroista, ja niin kauan kun olen osannut lukea olen katsonut sarjataulukoita ja tilastoja. Aikanaan tottakai havaitsin, että käsipallossa tilastointi ei ollut kauhean kehittynyttä, ja silloinhan se piti alkaa laittamaan itse kuntoon. Ei sitä kukaan muu tee vaikka kuinka toivoisi.
– Ihan kuten yleensäkin, myös käsipallossa ja monessa asiassa on besservissereitä, jotka tuovat esiin epäkohtia, mutta sen voi sanoa, että joka ikinen tyhmempikin ne huomaa, varsinkin ne, jotka koittaa niitä ratkoa, mutta sen sijaan, että saisi jotain rakentavaa tuotosta esille tai että osallistuisi itse ja toisi oman panoksensa, niin aika usein he liukenevat takavasemmalle. Siinä sen voi pikku piikin heille sanoa.
Jospa vielä…
60 vuotta täyttäminen avaa siis vielä uuden mahdollisuuden tavoitella yhtä asiaa, mitä monessa mukana ollut Jari Henttonen ei vielä ole saavuttanut:
– Nyt kun olen siirtymässä 60-vuotisten sarjaan, odotan ja toivon että kun tiedän että Granilla on joukkue, että tulisi myös vastustaja että saataisiin pelattua kuusikymmpisten SM-turnaus. Yksi minun unelma on nimittäin, että tulisi vielä pelaamallakin kultamitali! Olen ikämiehissäkin saanut useita hopeita ja pronsseja, mutta pelaamalla ei kultaa vielä ole.
Nuorten maajoukkuepelaajien tukirahasto
Jari Henttonen perusti vuonna 2014 rahaston keräämään varoja nuorille. Rahaston tavoitteena on tukea vähävaraisten nuorisomaajoukkuepelaajien osallistumista Suomen Käsipalloliiton maajoukkuetoimintaan. Rahastosta on tuettu nuoria lahjakkaita käsipalloilijoita jo useita satoja kertoja.
– Perustin sen täyttäessäni 50 vuotta. Pyysin silloin kukkien ja muiden asemesta tukea aloitettavaan rahastoon. Tämän jälkeen sinne on annettu lahjoituksia mm. eri säätiöistä, yksityisiltä ja käsipallon piiristä ainakin HK Pötsin ja Riihimäen Dynamon toimesta.
– 60-vuotispäivänäkin olisin kiitollinen, jos tärkeällä asialla olevaa rahastoa muistettaisiin. Rahasto on auttanut monia lahjakkaita pelaajia panostamaan uraansa.
Kuka tahansa voi osallistua nuorten maajoukkuepelaajien tukirahastoon (Jari Henttosen rahasto) maksamalla haluamansa tukisumman liiton tilille (SKPL/Jari Henttosen rahasto, FI73 2215 1800 0178 11).
Rahaston perustaminen on kenties se kaikista paras aikaansaannokseni!