Suomi-Saksa -peli lähestyy

SAKSA JA KÄSIPALLO

Käsipallon syntyhistoriasta on todennäköisesti useampia tarinoita, mutta erään lähteen mukaan juuret ylettyvät todella syvälle menneisyyteen. Jo ennen ajanlaskumme alkua antiikin kreikkalainen runoilija Homeros toteaa eeppisessä runoelmassaan ”Laulu Odysseuksesta” käsipallon tapaisesta kisailusta. Myöhemmin Rooman valtakunnan ajalta lääkäri Claudius Galenus mainitsee pallopelin nimeltään ”Harpaston” ,ja keskiajalla merkittävä saksankielinen lyyrikko Walter von der Vogelweide kehuu yhdessä runolaulussaan käsillä pelattavasta pallokilvoittelusta.

Saksassa nykyajan käsipallo sai alkunsa viime vuosisadan alussa kun Berliinissä asuva Max Heiser kehitti pelisäännöt naisten maalipallolle 29.10.1917. Saattaa kuulostaa nykyisille lajin parissa oleville yllättävältä, mutta ideana oli saada naisille liikuntamuoto miesten jalkapallon vastapainoksi. Vuonna 1919 berliiniläinen voimistelunopettaja Carl Schelenz muutti sääntöjä miehille sopiviksi. Laji sai heti suuren suosion. Monet seurat olivat erittäin kiinnostuneita uudesta pelistä, ja ensimmäinen Saksan mestaruus ratkottiin vuonna 1921. Myöhemmin maalipallo nimitys muuttui käsipalloksi.

Käsipalloa ei siihen aikaan vielä pelattu sisähallilajina vaan ottelut pelattiin ulkopeleinä jalkapallokentillä. Historian ensimmäinen käsipallomaaottelu näki päivän valonsa 13. syyskuuta 1925 Halle an der Saale nimisessä kaupungissa. Oppimestari Saksa kohtasi Itävallan ja meni häviämään ottelun 3 : 6. Vuonna 1934 ulkokentillä pelattava käsipallo hyväksyttiin lajiksi 1936 järjestettäviin Berliinin Olympialaisiin, ja Saksa oli ylivoimainen niissä kisoissa. Tämän jälkeen laji poistettiin olympialistoilta ja palasi jälleen halliversiona listoille Münchenin kisoihin vuonna 1972.

Saksa on tänä päivänä ehdottomasti laskettava suuriin käsipallomaihin. Vuoden 1936 Olympiakullan jälkeen menestys ulkokenttien MM-kisoissa on ollut ylivertainen. Seitsemässä kisassa Saksa on voittanut kuusi kultaa. Tosin vuonna 1963 voittaja oli Itä-Saksa. Hallikäsipallossa menestys ei ole ollut yhtä vakuuttava mutta silti menestyksellinen. Isoissa kisoissa Länsi-Saksa (BRD) ja entinen Itä-Saksa (DDR) ovat tulettaneet mitaleita 17 kertaa. Olympialaisissa DDR voitti kultaa 1980 Moskovassa. BRD saavutti hopeaa 1984 Los Angelesissa ja 2004 Ateenassa. MM-kisoista BRD:n joukkueen tuotavina on ollut mestaruus vuosilta 1978 Tanskan ja 2007 omista kisoista. Hopeaa BRD on saanut 1954 Ruotsin ja 2003 Portugalin kisoista. DDR nappasi hopeaa 1970 Ranskan ja 1974 omista kisoista. Pronssimitalit riippuivat BRD:n miesten kaulassa vuoden 1958 Itä-Saksan kisojen jälkeen, ja DDR:n miehet toivat samanarvoiset mitalit 1978 Tanskan ja 1986 Sveitsin kisoista. EM-kisoissa yhdistetty Saksa on voittanut kullan vuonna 2004 Sloveniassa. Hopeaa tuli 2002 Ruotsissa ja pronssia 1998 Italiassa.

Viimeiset vuodet Saksan miesten maajoukkuekoneisto on hieman yskinyt. Maailman kärki on ollut sen verran karkumatkalla että aivan huipputuloksia ei ole ollut tarjolla. Saksan joukkueessa tapahtui isohko sukupolven vaihdos tällä vuosikymmenellä, ja nuorennettu joukkue ei ole vielä saanut itsestään kaikkea irti. Isojen kisojen karsinnoissa on myös ollut jonkin verran epäonnea, hyvistä peleistä huolimatta. Tammikuun Qatarin MM-kisoissa joukkue kuitenkin osoitti että ollaan oikeaan suuntaan menossa. Islantilaisen Dagur Sigurdssonin valmennuksessa Saksa saavutti kisoissa 7. sijan ja otteet olivat entisaikojen tyyliin. Tulevassa EM-karsintaottelussa Suomen pitää olla varuillaan, sillä Saksan on vielä varmistettava paikkansa Puolan 2016 EM-kisoihin.

Saksassa käsipallo on jalkapallon jälkeen toiseksi suosituin palloilulaji. Lisenssipelaajia on lähes 800.000. Seuroja liki 4500 ja viime kaudella joukkueita pelasi eri sarjoissa 23.209. Kun otetaan käsipallokoulut ja akatemiat mukaan niin lajin harrastajia on reilusti yli miljoona. Miesten korkein sarja on Bundesliiga, ja tasoltaan se on selvästi kaikkein kovin käsipallosarja tällä planeetalla. Kyseiseen liigaan on värvätty huippupelaajia ympäri maailman, joka takaa että taso pysyy korkealla. Suomestakin on useampi pelaaja saanut mahdollisuuden tehdä sopimuksen Bundesliigajoukkueen kanssa. Pitkäaikaisimpia liigapelaajia ovat olleet Mikael Källman ja Björn Monberg. Kokemusta Bundesliigasta on myös Ari Halmeella, Teddy Nordlingilla ja Mikko Koskueella.

Vuosien varrella Suomi on pelannut Saksaa vastaan yhteensä 13 ottelua, sisältäen Länsi-, Itä- ja yhdistetyn Saksan joukkueet. Kerran on päästy voiton makuun, ja se tapahtui 8. joulukuuta 1957, kun Itä-Saksa hävisi maalilla (21 – 20) Helsingissä.

Tulevan kesäkuun 10. päivänä pelattava EM-karsintaottelu Suomen ja Saksan kesken tulee olemaan hyvin tärkeä molemmille joukkueille. Saksan on voitettava varmistaakseen paikkansa tuleviin EM-kisoihin, ja suomalaisten on taisteltava siitä, ettei jouduta seuraavien EM-kisakarsintojen play-off vaiheeseen. Seitsemän karsintalohkon kolme huonointa joukkuetta joutuvat edellä mainittuun pudotuspelivaiheeseen, ja muut pääsevät suoraan EM-karsintojen toiseen vaiheeseen. Tässä on panosta kerrakseen molemmille joukkueille.

Lähteet: asv-horb.de/index.php/die-geschichte-des-handball, https://dhb.de/

Tilastot: Jens Backlund, Jari Henttonen, Jan Ruys

Teksti: Jan Ruys