Uusi tutkimus avaa nuorten maajoukkuepelaajien pelaajapolkuja

/in /by

Uusi tutkimus avaa nuorten maajoukkuepelaajien pelaajapolkuja – yhteistyö KIHUn, Olympiakomitean ja joukkuepelien välillä syvenee, myös Käsipalloliitto mukana

KIHUn tutkimuskysely 15–19-vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajan aineistossa korostuivat alkuvuonna syntyneiden pelaajien osuus, varhainen erikoistuminen lajiin ja harjoitustaustojen erilaisuus. KIHUn, Suomen Olympiakomitean ja joukkuepelien välille on solmittu viiden vuoden yhteistyösopimus, joka tähtää pelaajakehityksen kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja huippu-urheilun menestystekijöiden vahvistamiseen.

Nyt toteutettu kysely käynnistää KIHUn ja joukkuepelien tiiviimmän yhteistyön ja on ensimmäinen askel joukkuepelien nuoria maajoukkueurheilijoita koskevan tietopohjan laajentamisessa. Yhteistyön päätavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä huippupelaajaksi kehittymisestä joukkuepeleissä.

  • Pelaajan kasvu ja kehittyminen tapahtuvat sekä yksilönä että vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa ja siihen vaikuttavat monet yksilöön, ympäristöön ja järjestelmään liittyvät tekijät. Tästä syystä onkin tärkeää, että pelaajien kehityspolkuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti useasta eri näkökulmasta, kertoo KIHUn johtava asiantuntija Minna Blomqvist.

Pelaajien taustatiedoista selviää, että alkuvuonna syntyneitä pelaajia on enemmän mukana lähes kaikissa nuorten maajoukkueissa ja suhteellisen iän vaikutus on selkein nuoremmissa maajoukkueissa, joissa lähes kolmasosa pelaajista on syntynyt tammi- tai helmikuussa.

  • Pyrkimys tasapuolisiin valintaprosesseihin edellyttää ilmiön vaikutusten tiedostamista. Vaikutusten vähentäminen vaatii koulutusta maajoukkue- ja seuravalmentajille, urheilijoille ja vanhemmille sekä pelaajien pitkäjänteistä kehittämistä. Lisäksi tulee tunnistaa nuorempien ja myöhemmin kehittyvien pelaajien potentiaali ja tuen tarve tiellä aikuisiän huippupelaajaksi, kommentoi joukkuelajien asiantuntija Mikko Häyrinen

Pelaajien kehityspolkujen osalta kyselyn tulokset osoittavat, että seurassa harrastaminen aloitetaan nuorena ja lajiin erikoistuminen tapahtuu valtaosalla varhain.  Seurassa harrastaminen aloitettiin noin 6-vuotiaana, päälaji valittiin keskimäärin 10-vuotiaana ja ainoastaan päälajin harjoitteluun keskittyminen aloitettiin noin 11-vuotiaana. Tyypillistä joukkuepeleissä oli harjoittelu ja pelaaminen myös vanhemman ikäluokan joukkueessa, mikä alkoi sekä tytöillä että pojilla keskimäärin 11-vuotiaana.

Tarkasteltaessa pelaajien harjoitteluhistoriaa eri ikävaiheissa havaitaan, että pelaajien harjoitustaustat ovat hyvinkin erilaisia. Harjoittelun kokonaismäärät olivat suosituksiin verrattuna pieniä kaikissa ikäluokissa erityisesti niillä pelaajilla, jotka harjoittelivat omatoimisesti vähän, ja niillä, jotka eivät harrastaneet päälajinsa ohella muita lajeja. Lisäksi kokonaisharjoitusmäärät olivat alimmillaan yläkouluikään tultaessa, jolloin sekä pihapelien että muiden lajien harrastaminen väheni selkeästi ja päälajin ohjatun harjoittelun määrä pysyi ennallaan. Lapsuusvaiheessa lähes puolet pelaajista (47 %) harrasti päälajinsa lisäksi urheiluseurassa myös jotakin muuta lajia, kun 13–15-vuotiaana muita lajeja harrastavien pelaajien osuus oli enää 11 %.

  • Kuten tutkimukset ovat osoittaneet, monipuolisella harrastamisella on vahva yhteys menestymiseen aikuistasolla. KIHUn toteuttama tutkimus antaa meille hyvää kuvaa siitä, missä menemme Suomessa tämän osalta. On erittäin tärkeää, että seuroissa ja eri lajeissa olemme mahdollistamassa ja kannustamassa monilajisuuteen sekä omatoimiseen pihapelien harrastamiseen, kommentoi Jääkiekkoliiton valmennuksen ja huippu-urheilun johtaja Olli Salo.

Valtaosa pelaajista koki kyselyhetkellä päivittäisvalmennuksen toimintaympäristönsä hyväksi. Pelaajat olivat myös valmiita panostamaan harjoitteluun sekä uskoivat ja luottivat omiin kykyihinsä selvitä haastavistakin tilanteista harjoituksissa. Ilahduttavaa oli erityisesti se, että pelaajat kokivat valmennuksen tukevan heidän kehittymistään pitkällä aikavälillä ja mahdollistavan virheistä oppimisen sekä uusien mahdollisuuksien saamisen. Toisaalta erityisesti tyttöpelaajien joukossa valmennusympäristöön kaivattiin lisää vuorovaikutusta ja keskustelua tavoitteista sekä hyvinvoinnista.

Edellä esitellyt tulokset käyvät ilmi KIHUn toteuttamasta kyselystä, johon vastasivat kaikkiaan seitsemän eri joukkuepelin (jalkapallo, jääkiekko, koripallo, käsipallo, lentopallo, pesäpallo ja salibandy) 15–19-vuotiaat maajoukkueurheilijat. Aineisto kerättiin maajoukkueiden leiritapahtumien yhteydessä lokakuun 2023 ja kesäkuun 2024 välisenä aikana ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 537 tyttö- ja poikapelaajaa (tytöt n=249, pojat n=288). Kyselyllä kerättiin tietoa muun muassa nuorten pelaajien urheilupoluista, uranäkymistä ja kaksoisurakokemuksista, oppimisen itsesäätelytaidoista ja harjoitteluympäristöistä sekä harjoittelusta ja kilpailemisesta.

Yhteistyön jatkamisesta sovittu viideksi vuodeksi

Hankkeeseen osallistuneet seitsemän lajiliittoa ja Olympiakomitea pitävät tutkimusta niin merkittävänä, että yhteistyötä päätettiin jatkaa. Hankkeen jatkosta seuraavan viiden vuoden ajan on tehty sopimus KIHUn, Suomen Olympiakomitean ja lajiliittojen kesken.

  • Pelaajakehitystyön tavoitteena joukkuepeleissä on luonnollisesti auttaa pelaajia saavuttamaan oma potentiaalinsa, joka sitä kautta vaikuttaa tulevaisuudessa myös huippu-urheilumenestykseen. Jotta lajiliitot voivat tässä työssä osaltaan auttaa, tarvitaan tietoa pelaajan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä pelaajapolun eri vaiheissa lapsuudesta lähtien, tiivistää joukkuepelien huippu-urheiluvastaavana toimiva Juha Sten.
  • Kyselyn tulokset ovat jo tähän mennessä antaneet arvokasta lisätietoa lajeissa tehtävän pelaajakehitystyön tueksi, mutta selvitettäviä asioita on paljon ja työ niiden parissa jatkuu. On todella hienoa, että kaikki osapuolet näkevät tämän merkittävänä asiana ja yhteistyötä tehdään tutkimus- ja kehittämistyön osalta ainakin seuraavan viiden vuoden ajan, lisää Sten.
  • Suomen Palloliiton urheilutoimenjohtaja Aki Hyryläinen pitää tutkimusta ja suunniteltuja jatkotoimenpiteitä merkityksellisinä. Tutkimustulokset vahvistivat meidän näkemyksiämme ja auttavat meitä yhdessä kehittämään urheilijoiden parempaa arkea kohti tavoiteltua maailman huippua. Loppuvuodesta syntyneiden tukemiseksi Palloliitossa on jo käynnistetty ns. Future team -maajoukkuetoiminta, jonka puitteissa pyrimme varmistamaan tuen kaikille potentiaalisille pelaajille.

Lajien päähavaintoja kyselyn tuloksista

  • Alkuvuonna syntyneiden pelaajien määrä korostuu etenkin nuoremmissa ikäluokissa.
  • Seurassa harrastaminen aloitetaan nuorena ja päälajiin erikoistutaan varhaisessa vaiheessa.
  • Harjoitusmäärät ovat pieniä kaikissa ikävaiheissa.
  • Yläkouluikään tultaessa omatoimisen harjoittelun ja pihapelien määrä sekä muiden lajien harrastaminen vähenee merkittävästi.
  • Valmennusympäristöissä pitkän aikavälin kehittymisen tukeminen on hyvällä tasolla, kun taas kehitettävää on urheilijoiden ja valmentajien välisessä vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot:

Huippu-urheiluvastaava Juha Sten, Suomen Olympiakomitea, 044 374 6313, juha.sten(at)olympiakomitea.fi

Lue lisää Olympiakomitean sivuilta:

https://www.olympiakomitea.fi/ajankohtaista/lasten-urheilun-uusi-suunta/

Lataa julkaisu:

Blomqvist, M., Mononen, K., Häyrinen, M. & Saari, A. 2024. Joukkuepelit – Huippupelaajaksi kehittyminen 2024, tuloskooste. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2024_blo_joukkuepel_sel19_72715.pdf